Satulaa selkään

On ollut mielenkiintoisia päiviä viime viikolla ja tällä viikolla! Olen päässyt mukaan harjoittelemaan kun hevoselle laitetaan satulaa selkään ensimmäistä kertaa. 3v tamma ei ollut asiasta moksiskaan, ei edes satulavyön kiristäminen aiheuttanut ongelmia, enemmän sitä stressasi se asia että se oli tallissa yksin sen ajan kun satulaa ja suitsia puettiin. Tämän jälkeen kävelytin sitä pihalla muutaman kerran edes takaisin tottutellakseen miltä tuntuu liikka satula selässä ja se oli hevoselle jännittävämpi tilanne kuin itse satulan selkään laittaminen, ja niin se oli varmasti myös itselleni :) Välillä tamma kulki todella nätisti vieressä, välillä se oli takajaloillaan ja välillä takajalat pettivät alta niin että se pyllähti istumaan. Harjoittelu ei kestänyt enismmäisellä kerralla kauaa ja siitä selvittiin hermostuneisuudesta huolimatta hyvin. Pelkkä hermoilu sai hevosen (ja taluttajan) jopa hikoilemaan vähän :)
Seuraavana päivänä aloitimme harjoituksen sillä että juoksutimme hevosta vapaasti pyöröaitauksessa, että se sai purkaa hieman energiaan ja hermostuneisuuttaan. Sitten se laitettiin karsinaan ja taas satula selkää ja suitset päähän. Tässä vaiheessa nousimme myös seisomaan jakkaralle hevosen viereen ja nojasimme satulaan niin että saimme hieman painoa hevosen selkään, eikä tamma reagoinut siihenkään mitenkään. Tosin toinen meistä tarjosi samaan aikaan hevoselle kauraa kun toinen painautui satulaan, taisi nuoren hevosen kaikki huomio olla ruoassa niin ettei se edes ymmärtänyt että selkään tuli hieman lisää painoa. Tämän jälkeen hevonen vietiin takaisin juoksutusympyrään mutta tällä kertaa sitä juoksutettiin liinassa eikä vapaana. Tämäkin oli hevoselle uusi tilanne ja heti alkumetreillä se seisoi melkein paikoillaan selkä niin pyöreänä kuin mahdollista, pää alhaalla ja pomppi ylös alas tasajalkaa. Hevosen asento oli siinä tilanteessa aika lähellä allaolevan kuvan hevosen asentoa. Onneksi tässä vaiheessa hevosella ei vielä ollut ratsastajaa selässä.             

                                                         
                                          


Siinä sitten vain napakka komento että saimme hevosen liikkumaan eteenpäin ja pukittelun loppumaan.
Hevonen oli jo lyhyen harjoituksen jälkeen suhteellisen hikinen sillä tämä oli nuorelle hevoselle henkisesti raskasta työtä. Näitä samoja harjoituksia olemme tehneet nyt muutaman kerran ja on mielenkiintoista päästä näkemään miten hevonen kehittyy ja oppii uusia asioita ja miten itse kehityn kun melkein päivttäin pääsen harjoittelemaan nuoren hevosen juoksuttamista. Sain myös huomata että vaikka hevonen toisena päivänä on rauhallinen ja asiat sujuu hyvin niin seuraavana päivänä tilanne on täysin päinvastainen eikä hevonen osaa rauhoittua ja pysyä paikoillaan ollenkaan ja suitsien pukeminenkin on tuskan ja työn takana. Mutta kärsivällisyydellä voitin sen erän ja sain kuin sainkun suitset päähän :) Olisi vaan niin tärkeää että nämä kokemukset olisivat nuorella hevosella positiivisia ettei hevosen edistymisessä tule takapakkia ja ikäviä muistoja ihmisen tekemien virheiden takia, jotka voivat olla hankala korjata. 

Myös 3v orille laitoimme tällä viikolla satulan selkään eikä sekään ihmetellyt asiaa yhtään! Saa nähdä mitä tapahtuu kun se pääsee pyöröaitaukseen juoksemaan. Mielenkiintoisia tilanteita ja jännittävät paikat voi olla myös siinä vaiheessa kun näiden hevosten selkään pitää nousta ensimmäisiä kertoja.

Juoksutusta ja varsan ajo-opetuksessa avustaminen

Ja taas on yksi lähiopetuspäivää koululla ohi. Jälleen kerran oli mukavat kaksi päivää ja mielenkiintoiset aiheet. Maanantaina aamupäivällä olimme koulun tallilla Asikkalassa ja ohjelmassa oli juoksutusta sekä ravihevosella ajamista.
Saimme taas harjoitella valjastusta ja olin tällä kertaa aivan yhtä ihmeissäni ja sekaisin kaikista remmeistä kuin viimeksikin, mutta harjoitus tekee mestarin! Tällä kertaa minun ohjastama ravihevonen oli huomattavasti rauhalliempi kuin viime kerralla ja kyyti oli mukavan tasaista. Nyt alan ymmärtää että ravihevosten ajamiseen voi hurahtaa :) Aikaa tosin olisi voinut olla enemmänkin.

Enemmän aikaa olisi myös voinut olla harjoitella juoksustusta. Olen tehnyt sitä aikaisemminkin joten suurilta osin siihen liittyvät asiat olivat tuttuja, mutta olisin toivonut että olisimme voineet käyttää hieman enemmän aikaa varusteiden läpikäymiseen. Kai näitä asioita sitten vaan pitää yrittää ehtiä harjoitella omalla työpaikalla ja lukea opettajalta saatua materiaalia, ja sitä kautta oppia. Tällä hevosella tehtävä oli suhteellisen helppo, mutta toinen juttu on sitten kun narun toiseen päähän laitetaan nuori (tai muuten vaan sekopää) hevonen joka ei ole tottunut juoksutukseen liinassa :D

Sivuohjien säätö ja tarkastus

Tarkistus ettei liina ole solmussa

Ja harjoittelemaan

Iltapäivän ohjelmaan kuului varsan ajo-opetuksessa avustaminen ja varsan käsittelyä. Käytännössä se tarkoitti sitä että laitoimme 2v varsalle valjaat ja suitset jonka jälkeen sen kanssa harjoiteltiin ulkona takaa-ajoa, niin että varsaa ajetaan sen takaa pitkillä ajo-ohjilla (ilman kärryjä) niin että avustajat taluttavat varsaa molemmilta puolilta. Kun tätä on harjoiteltu muutaman kerran ja varsa on tottunut tähän ja kulkee nätisti sen perään laitetaan kärryt.

Valjastettu 2v varsa

Pääsimme myös kokeilemaan takaa-ajoa varsoilla joille sekä valjastus ja tämä harjoitus oli aivan uusi kokemus. En tiedä jännittikö siinä enemmän ajajaa ja avustajia vai varsaa :) Harjoitus onnistui todella hyvin ja varsojen käytös oli kiitettävää! Lieneekö syy ollut se että eivät pystyneet keskittymään temppuiluun kun kaikki keskittyminen meni siihen että pääsivät kokemaan jotain uutta ja ihmeellistä. Eiköhän ne jossain vaiheessa sitten rentoutuu ja tottuu tähän touhuun sen verran että aikaa ja energiaa jää myös siihen temppuiluun :) 

Olisin toivonut että myös tähän olisi ollut enemmän aikaa, mutta ymmärrän myös sen että varsojen kanssa harjoitusten pitää alussa olla tarpeeksi lyhyet että varsan mielenkiinto siihen homman säilyy! Työpaikallani on kyllä kaksi varsaa joiden kanssa olisi mielenkiintoista harjoitella näitä juttuja, mutta saa nähdä onko siihen mahdollisuuksia.

Harjoittelut harjoiteltu

Kaksi ja puoli viikkoa harjoittelua on nyt takana ja ensi viikosta lähtien olisi tarkoitus selvitä itsekseen jokapäiväisistä tallihommista aamuvuoroissa, eli hevosten aamu- ja päiväruokinta, hevosten loimitus, 25 hevosen + kahden varsan tarhaus, 12 sisäkarsinan ja tallin siivous. Ja siihen päälle sitten jotain ylimääräistä jos kerkeää, esim uusien heinäpaalien laittoa, pihattohevosten juotto, pihaton siivous jne. Tavoite on olla valmis kun iltavuoro saapuu paikalle klo 13:30. Ja hommiahan riittää niin paljon kun vaan jaksaa tehdä!
Perjantaina tulikin jo vähän harjoiteltua kun työpaikkaohjaajani kanssa sovimme että hän tulee tallille vasta klo 09, ja hyvinhän ne pari ensimmäistä tuntia meni yksinkin! Ja täysin yksin jään varmasti harvoin sillä isäntäväki asuu tallin vieressä ja heiltä saa tarvittaessa apua.
Mutta kaikkeen on varauduttava kuten tällä viikolla saimme huomata, sillä yhtä hevosta piti yllättäen alkuviikosta lähteä aamulla kuljettamaan Viikin hevossairaalaan kun omistaja oli edellisenä iltana ilmoittanut että hevosen suusta oli tullut verta ja että sen leukaluu olisi murtunut ja hampaita vahingoittunut. Siinä jäin sitten yksin hoitamaan tallia kun työpaikkaohjaajani lähti kuskaamaan hevosta. Hevonen palasi tallille jo seuraavana päivänä eikä mitään erikois hoito-ohjeita annettu, joten tuskin mistään vakavasta oli kyse, onneksi! Kahtena seuraavana päivänä kahdella hevosella oli ilmeisesti pieniä vatsakipuja joiden johdosta olivat hieman vaisuja eikä ruoka maistunut normaaliin tapaan ja makoilivat ajoittain maassa hieman tuskaisen näköisinä. Siinä sitten niitä vähän tutkittiin kuuntelemalla suoliston ääniä, mitattiin pulssi ja lämpö, ja onneksi arvot olivat kohdillaan eikä ollut kyse mistään vakavasta ja hevosetkin piristyivät siitä sitten suhteellisen nopeasti.

Tämän lisäksi saimme aloittaa torstai aamun auraamalla lumet pois tien reunasta, jotka aurausauto niin ystävällisesti oli siihen jättänyt, että pääsimme ajamaan pihaan.

Kaikesta huolimatta lähden luottavaisin mielin uuteen viikkoon ja eiköhän luvassa ole muutakin kuin tallitöitä kunhan isäntäväki saapuu reissusta. Ainakin jossain vaiheessa pääsen mukaan kun toinen työpaikka-ohjaajistani alkaa totutella nuorta 3v hevostaan (minun projektihevosta) satulaan, selkään nousuun jne. Siitä tuleekin mielenkiintoinen projekti, sillä on tarkoitus että minä tallin pienimpänä ihmisenä olen se joka ensimmäisenä menee kyseisen hevosen selkään :)
Kerron projektihevosistani myöhemmin lisää!

Ja jos aamu jostain syystä tuntuu raskaalta niin viimeistään siinä vaiheessa kun varsat pääsevät tarhaan niin alkaa hymyilyttää :) Tässä pieni pätkä varsojen aamurallista, enjoy!