21. lokakuuta 2013

Ähkypotilas

Viime viikon alussa jouduin jännittävään ja hieman ehkä jopa pelottavaan tilanteeseen. Olin juuri jakamassa vettä hevosille tarhaan kun huomasin tallin ponin makaavan koko pituudeltaan tarhassaan. Vähän matkan päästä katsottuna hevonen makasi täysin paikoillaan enkä edes osannut sanoa hengittäkö se. Tiesin heti että nyt kyseessä on jotain muuta kuin lepäävä hevonen sillä tämä poni ei makaa edes kesällä laitumella! Ensimmäinen ajatus joka pääni läpi meni, tajuttuani tilanteen, oli että tässäkö se päivä nyt on kun näen ensimmäistä kertaa kuolleen hevosen :(
Vapisevin käsin kaivoin kännykkäni taskusta ja soitin työnantjalleni ja sekä hän että hänen tyttärensä tulivat paikalle juoksujalkaa. Juoksin itsekin heti hevosen luokse ja helpotuksekseni se nosti päätään kun kuuli tuloni. Huh, se oli edelleen hengissä! Pyysimme ponin nousemaan maasta jotta pääsimme tutkimaan sitä päällisin puolin ja aika pian selvisi että kyseessä ei voi olla muu kuin ähky. Ja kyllä vanhan vitsikkään herran olemuksesta huomasi että nyt oli vitsit vähissä...

Ähky on hevosen vatsaontelon kiputila, jonka syyt vaihtelevat mutta saattavat olla hevoselle hengenvaarallisia. Hevonen voi yrittää helpottaa oloaan menemällä makuulle ja piehtaroimalla. Hevonen tulisi kuitenkin pyrkiä pitämään seisaallaan, koska piehtarointi saattaa pahentaa suolistoon mahdollisesti syntynyttä asentovirhettä.

Kaasuähky on ähkyn yleisin tyyppi. Se voi johtua esimerkiksi voimakkaasta väkirehuruokinnasta tai äkillisistä ruokinnan muutoksista, jotka aiheuttavat virheellistä mikrobikäymistä suolistossa. Käymisreaktioista syntyy runsaasti kaasua, joka aiheuttaa suolen laajenemisen ja suolenseinämän venymisen. Kun ähky etenee, suolen liikkeet lakkaavat, suolistoäänet häviävät ja hevosen kyljet turpoavat.

Ummetusähky voi johtua muun muassa riittämättömästä juomisesta, vähäisestä liikunnasta, sisäloisista, rehujen homemyrkyistä, huonosti pureskellusta rehusta tai hiekan syömisestä. Rehumassa tai hiekka muodostaa suoleen tukoksen, ja koska hevonen ei rakenteellisista syistä pysty oksentamaan, vaarana on mahalaukun repeäminen suoliston paineen kasvaessa.

Suoliston asentovirheet. Hevosen suolisto on rakenteeltaan sellainen, että suolenkiertymiä syntyy helposti. Suoliston asentovirheet ovatkin yleisin syy hevosen äkilliseen kuolemaan. Kiertyneen suolen verenkierto estyy ja hoitamattomana tila johtaa suolen kuolioon.

Eläinlääkäri kutsuttiin heti paikalle ja häntä odotellessa ponia talutettiin ympäri pihapiiriä sillä rauhallinen kävelytys helpottaa usein hevosen oloa. Eläinlääkäri antoi ponille mm kipulääkettä, suoritti rektaalitutkimuksen jonka yhteydessä hän kertoi että suolistossa on kaasua ja ummetusmassaa, letkutti suolistoon parafiiniöljyä ja vettä jolloin suolen tukkinut rehumassa pehmenee ja lähtee liikkeelle, sekä ultrasi paksusuolta selvittääkseen voisiko kyseessä olla asentovirhe. Kaikkien näiden toimenpiteiden jälkeen poni jätettiin karsinaansa lepäämään hetkeksi. Eläinlääkäri kehotti ottamaan heihin yhteyttä uudelleen mikäli ponin tila ei parane huomattavasti. Valitettavasti näin ei käynyt ja se jouduttiin viemään illalla hevossairaalan. Sairaalassa tehtiin uudet tutkimukset ja selvisi että ainakaan kyseessä ei ole asentovirhe, ja sehän oli hyvä uutinen! Pari päivää poni vietti sairaalassa jonka jälkeen se pääsi takaisin kotiin :)  

20. lokakuuta 2013

Kouluratsastuksen opettaminen

Toinenkin lähijakso koululla meni ratsastuksen merkeissä. Ohjelmassa oli ratsastustuntien tuntisuunnittelman tekeminen ja kouluratsastuksen opettaminen. Jokainen sai valita aiheen omalle tunnilleen ja siitä piti tehdä kirjallinen suunnitelma. Kirjallisesta suunnitelmasta piti löytyä mm seuraavia asioita:

               * tunnin aihe
               * mitä alku- ja loppuverryttelyn aika tehdään
               * työskentelyjakson tehtävät (tunnin aiheen opettaminen)
               * opetusmenetelmät
               * piirroksia harjoituksista ja selvitys niissä käytetyistä apuvälineistä (puomit, tötteröt jne.)
               * palaute ja sen antotavat (hinkilökohtaisesti jokaiselle oppilaalle vai kaikkien kuullen)
               * huomioitavat seikat (mm hevosen ja ratsastajan varusteet, turvallisuus)

Eli käytännössä yksi kerrallaan toimimme ratsastuksen opettajana n 30min ajan ja 2-3 hengen opetusryhmä koostui luokkatovereista.Tarkoituksena oli harjoitella ratsastustunnin pitämistä sekä äänen käyttöä. 
Aiheina meillä oli mm alkuverryttely, pysähtyminen, suoraan ratsastaminen ja hevosen suoruus, pääty-ympyrän ratsastaminen, kulmien ratsastaminen ennen volttia ja sen jälkeen, asetus ja taivutus sekä kaarevien urien ratsastaminen, tempon vaihtelu. Tehtävästä riippuen ratsastimme joko käynnissä, ravissa tai laukassa.

Meidänkin luokalla on monen tasoista osaajaa ja joillekin tämä oli todella helppo tehtävä ja toisille hieman haasteelisempi. Itse en jännitä opettamista, kunhan osaan asian jota opetan, mutta koska omat ratsastustaitoni ovat alkeistasolla koen opettamisen haasteelliseksi. Omat ratsastustaitoni eivät ole sitä luokkaa että osaisin opettaa ratsastusta muille, korjata heidän virheitään tai neuvoa heitä jotta saadaan hevonen toimimaan halutulla tavalla. Mutta onneksi meitä ei verrata keskenään vaan jokainen tekee harjoitukset omalla tasollaan ja lähtee siitä sitten kehittämään taitojaan. Ja koska itse olen viime aikoina harjoitellut pääty-ympyröitä niin se oli mielestäni tunnilleni sopiva aihe.
Iltapäivän aikana kerkesimme pitämään yhteensä 4 x 30min tunteja niin niistä pääsin ratsastamaan kahdella. Kaikki aiheet olivat minun tasoiselle ratsastajalle hyviä ja opettavaisia, odotan innolla seuraavaa kouluratsastustuntiamme!



Luokkatoverit ratsastustunnilaan aiheena alkuverryttely