Teurasjalkoja ja ravihevosella ajoa

Olipa taas mahtavat kaksi päivää koulussa. Paljon uusia juttuja ja käytännön harjoittelua!

Ensimmäisen päivän aiheena oli kengitys. Aamupäivällä kävimme kengittäjän kanssa teoriassa läpi peruskengitykseen liittyviä juttuja kuten kavion eri osat, kengitysvälineet ja -tarvikkeet, kengän osat, naulat ja kengityksen eri vaiheet. Tämän viikon maanantaihin asti en ole tiennyt kengityksestä muuta kuin sen että on olemassa hevosen kenkiä, kengittäjä muotoilee kaviot puukolla ja viilalla ja iskee kengän kiinni nauloilla. Nyt tiedän jo paljon muutakin: monen välineen käyttötarkoituksen, joidenkin välineiden nimet, sen että ravihevosilla ja ratsuilla käytetään erilaisia kenkiä, että kenkiä kiinnitetään erikokoisilla nauloilla kengän koosta ja tyypistä riippuen ja sen että nauloissa on pieni viiste (kärki taipuu hieman sivulle) joka kertoo miten päin se naula sinne kavioon naulataan että se tulee kavion sivusta ulos! Myös sanat kengän irrotus, vuolu, kengän sovitus, naulaus, kotkaus ja viimeistely saivat uuden merkityksen :)

Teoriaosuuden jälkeen pääsimme koulun tallille harjoittelemaan kengitystä ja kengän muotoilemista käytännössä. Onneksi ei tarvinnut harjoitella elävällä hevosella, koska sillä olisi kyllä loppunut kärsivällisyys kesken kun yhden kavion kengittämiseen meni noin 2,5h! Saimme harjoitella teurasjaloilla. Teurasjalkojen hyvä puoli oli se että ne eivät pahemmin rimpuilleet vaan pysyivät paikoillaan.

Teurasjalat eivät olleet kaunista katseltavaa mutta niillä oli hyvä harjoitella

Työkalupakki ja kengitettävä kavio

Tämän kokemuksen jäkeen kunnioitus kengittäjiä kohtaan nousi huomattavasti. Olen kyllä aina ollut sitä mieltä että he tekevät todella tärkeää ja arvokasta työtä mutta nyt sen ymmärtää ihan toisella tavalla.


Tiistain ohjelmassa oli ravihevosen valjastusta ja ajamista. Ikinä en ole hevosen varustuksessa nähnyt niin paljon remmejä mutta kun niitä alettiin opettajan ohjauksella kiinnittää yksi kerrallaan niin homma tuntui loogiselta. Remmit kiinni, kärryt perään, suitset hevosen päähän, kypärä omaan päähän ja menoksi.

Osia ja remmejä riitti! Ensin homma näytti mahdottomalta...

...mutta kyllä se siitä kun kiinnitti yhden remmin kerralla.

Häntäremmin paikoilleen laittaminen näyttää kieltämättä hieman epäilyttävältä...

... mutta tässä sitä jo viimeistellään.

Märät mutta onnelliset hevoset ja oppilaat ajon jälkeen.

Valitettavasti itse ajosta ei ole kuvia, mutta voin kertoa että kokemus oli mahtava. En ole koskaan aikaisemmin ollut ravihevosen kyydissä joten hieman kyllä jännitti että se lähtee juoksemaan liian kovaa, mutta onneksi opettaja meni hevosellaan meidän edessä ja luokkakaverini oli kanssani samassa kärryssä niin sain vinkkejä koko ajon ajan. Lunta pyrytti, rapa lensi ja kädet olivat jäässä, mutta oli kyllä niin hauskaa että ehdottomasti haluan taas pian päästä kokeilemaan uudestaan :)