Uusi vuosi, uudet kujeet

Tämä teksiti on tavallaan jatkoa "Vaihtamallako paranee?" tekstiin, jossa pohdin oppisopimustallin vaihtoa tai opintojen keskyttämistä huonon oppisopimustyöpaikan vuoksi.

Nyt olen kyseisessä prosessissa siinä vaiheessa että olen lopettanut työt islanninhevostallilla.

Joulukuun alussa kävin myös tutustumassa Nurmijärvellä sijaitsevaan tallin josta olivat vastanneet hakemukseeni että pystyvät tarjoamaan oppisopimuspaikkaa. Molemmat tallit vaikuttivat todella mukavilta paikoilta ja olin hankalan valinnan edessä, kumpaan vaihdan? Valitsin Nurmijärvellä sijaitsevan tallin siitä syytä että se on lähempänä ja heidän tallilla olisin päässyt teemään töitä sekä ratsujen että ravihevosten parissa, mikä olisi opintojeni kannalta ollut aivan mahtavaa. Olin todella innoissani tästä uudesta paikasta ja jopa sopimuksen allekirjoituspäivämäärä oli sovittu kun harmikseni sain heiltä s-postin että he valitettavasti joutuvat perumaan oppisopimuspaikan. Syynä oli että heidän saamat tuet (palkkatuki ja koulutustuki) eivät kattaisi minusta aiheutuvia palkka- ja sivukuluja kuten he olivat luullet. Ja koska heillä ei alunperinkään ollut tarvetta lisätyövoimalle niin he eivät pienyrittäjinä pysty ottamaan usean sadan euron lisäkuluja/kk.

Ja taas olin lähtöruudussa. Siinä vaiheessa huomasin jälleen pohtivani samaa kysymystä: Vaihdanko tallia vai keskeytänkö opinnot? Tottakai haluan jatkaa opintojani mutta löydänkö tarpeaksi nopeasti uuden tallin että TE-toimisto kerkeää käsittelemään uuden työnantajan palkkatukihakemuksen ja että kerkeämme allekirjoittamaan sopimuksen ennen kun seuraava lähiopetusjakso on jo käsillä. Sillä jos minulla ei ole työsopimusta niin en myöskään saa käydä koulua. Vastaus oli itsestään selvä joten laitoin hakemuksen Keravalla sijaitsevalle ratsastuskoululle jonne haettiin työntekijää oppisopimuksella. Toinen vaihtoehto oli kysyä onko Mäntsälän tallilla vielä paikka vapaana. Ilmoittaessani opettajalleni muuttuneesta tilanteesa sain tietää että oppisopimuspaikka Mäntsälän tallilla on edelleen täyttämättä ja aloin vakavissani uudestaan miettiä sinne menemistä. Tosin matka Mäntsälään on edelleen yhtä pitkä ja talvikuukausien aikana ajomatkaa sinne kertyy n. 50min...

Onneksi Mäntsälän tallilla on yksi hevonen jonka omistajaan olen tutustunut n vuosi sitten toisella tallilla niin sain häneltä vähän ns. sisäpiiritietoja joiden perusteella päätökseni oli loppu peleissä suhteellisen helppo, menen Mäntsälän tallille! Onneksi vielä huolivat minut sinne :)

Ja koska talli ja paikkakunta vaihtuu niin vaihtuu myös oppisopimustoimisto ja koulutustarkastaja joka hoitaa asioitani. Eli kaikki samat paperit jotka olen jo kertaalleen täyttänyt joudun nyt täyttämään uudestaan, sehän olisi liian helppoa että tietoni siirrettäisiin oppisopimustoimistolta toiselle ;)
Mutta hyvä puoli tässä on se että saan uuden koulutustarkastajan, ja olen täysin vakuuttunut siitä että hän on sekä mukavampi että ammattitaitoisempi kuin edellinen. Eli tässä on tullut hoidettua pois sekä talli että koulutustarkastaja jotka eivät tuntuneet sopivan minulle ja uutta tullut tilalle! Vaihtamallako paranee? Toivottavasti!

Etätehtävien ihanuutta

Työpäivien ja lähijaksojen lisäksi on etätehtäviä mitä pitää tehdä omalla ajalla ja palauttaa opettajille.

Alla oleva tehtävä saatiin kolmannen lähiopetusjakson päätteeksi ja se piti palauttaa opettajalle ennen seuraavaa lähiopetusjaksoa. Onneksi oli n kuukausi aikaa tehdä sitä sillä jonkin verran meni aikaa paneutua koulusta saatuun materiaalin että olin selvillä siitä mitä kaikkea nämä asiat pitävät sisällään ja mihin kaikkiin asioihin tulee kiinnittää huomiota vastauksia kirjoittaessa. Ja luonnollisesti tuli eteen tilanteita että jouduin kääntymään työnanatajan puoleen saadakseni vastauksia.


Hevosten käytön ja hoidon suunnitteleminen ja töiden tekeminen omalla työpaikalla
- Miten työpaikallasi suunnitellaan hevosten käyttöä ja hoitoa? Tai miten itse suunnittelet niitä?
- Hevosten yksilöllisten erojen huomioiminen:
Miten työssäsi otat huomioon hevosten yksilölliset erot? Miten asioita on mietitty työpaikallasi? esim hevosen käytössä, ruokinnassa, sijoittelussa (tarha,talli) sekä käsittelyssä
- Onko työpaikallasi varsoja joita pääset käsittelemään? Jos ei ole mieti missä pääset harjoittelemaan varsojen käsittelyä.
 
Oman työn suunnitteleminen ja ravi tai ratsutallilla työskenteleminen
- Miten suunnittelet omaa työtäsi työpaikallasi että arki sujuu joustavasti?
- Miten pidät tallilla huolta hyvästä hygieniasta?
Lannan välivarastointi ja loppusijoitus? millainen lantalan pitää olla?
- Miten otat omassa työssäsi huomioon omat turvallisuus ja terveysnäkökohdat sekä ergonomiset tekijät (huom työturvallisuusopas, sen osaaminen näytetään tässä)?
- Hevosten turvallinen käsittely ja käyttö?
- (huomioi Etologia esim kun hoidat tai käsittelet hevosta miten ehkäiset/ennakoit hevosen pakoreaktiota, miten huomioit laumakäyttäytymisen yms. (Materiaali etologiasta, osaaminen näytetään tässä)
- Miten työpaikallasi toimitaan vaara tai onnettomuustilanteissa? Miten sinä toimit?
 
Kestävän kehityksen mukaisesti toimiminen hevosenhoitotyössä
- Miten edistät eläinten hyvinvointia?
- Miten käytät hevosten hoidossa tarvittavia aineita, linimentit, lääkkeet, miten ne säilytetään, tutustu lääkekirjanpitoon tallillasi.
- Miten jätteet lajitellaan, hyötyjäte, ongelmajäte, kierrätys, kuolleen hevosen hävitys?
- Miten kehität työpaikallasi toimintaa ympäristölle parempaan suuntaan?
Mikä on ympäristölupa?
- Miten työpaikallasi hoidetaan harjoitusalueita ja mitkä tekijät vaikuttavat harjoitusalueiden kuntoon? voisitko kehittää toimenpiteitä joilla on vaikutusta harjoitusalueiden kuntoon sekä maisematekijöihin?
 
Eläinsuojelulaki
- Miten otat työssäsi huomioon eläinsuojelulain keskeisen sisällön?
- (Eläinsuojelulain osaaminen näytetään tässä)


Koska tehtävä oli niin laaja olen onnellinen että aloitin sen tekemisen ajoissa etten joutunut viimeisellä viikolla pusertamaan sen parissa joka ilta, ja viimeistä yötä, että saisin sen valmiiksi. Oli huomattavasti mukavampi tehdä sitä vähän kerralla ja palauttaa ajoissa, vaikka hetkittäin oli sellainen olo että eihän tässä ole mitään järkeä :)


Etätehtävät voivat myös olla osa isompaa kokonaisuutta jonka valmiiksi saamiseen on aika esim. 4kk, kuten tänään saadut etätehtävät aiheesta Yritystoiminta. Kurssi suoritetaan verkkokurssina joka vaatii sen että jokainen oppilas itsenäisesti käy läpi koululta saadun kurssimateriaalin ja täydentää sitä muuta kautta hankkimallaan tiedolla. Kyseisen kurssin etätehtävän aiheet ovat:

* onko minusta yrittäjäksi

* swot-analyysi

* yrityksen perustaminen

* liikeidea ja markkinointi

* yrityksen vakuuttaminen, vero ja kirjanpito

* yrityksen laskelmat

* säädökset ja määräykset

* liiketoimintasuunnitelma

Jokaisen oppilaan tulee keväällä esittää 3:lle arvioijalle alakohtainen liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvät laskelmat! Ja vaikka tehtävä ja aihe sinänsä ovat mielenkiintoisia, yleissivistäviä ja varmasti kaikin puolin hyödyllisiä niin olen aivan vakuuttunut siitä että muutamat itku-potku-raivarit tämä tehtävä tulee aiheuttamaan!

Elävä kengitettävä

Myös tällä lähijaksolla oli ohjelmassa kengitystä, tällä kertaa elävällä hevosella. Ensin virkistettiin hieman muistia katselemalla ja tutkimalla teurasjalkoja jonka jälkeen oli vuorossa elävä hevonen.

Kengittäjä Timo opettaa teurasjalkaa apuna käyttäen

Ja oppilaat tutkivat ja pohtivat

 

Opettajan tyylinäyte

Ahkera oppilas noudattaa ohjeita ja ryhtyy hommiin.

Koekaniinina toimi kimo Suomenhevostamma

Nahkainen työasu päälle ja hevonen sisään

Alkutilanne

Siitä se lähtee, hevosen kavio polvien väliin ja vuolupuukko hommiin.

Ammatti-ihmisen tyylinäyte toistamiseen...

... ja eikun uusi yritys 

Kengän sovitus. Pienillä säädöillä saatiin siitä sopiva.

Yhteistyölla homma sujuu

Rohkeasti naulaamaan kenkää kiinni kavioon!

Kengitys oli hidasta eikä hevosen mielestä aina niin hauskaa...

Kaikki oppilaat saivat kengittää ja tässä lopputulos. Tuli ihan siedettävän näköiset :)

Vaihtamallako paranee ?

Viime viikolla kävin pitkän, avoimen, rehellisen ja hyvän keskustelun työnantajani kanssa siitä että en ole ollut täysin tyytyväinen oppisopimusjaksooni heidän tallilla, suurimmalta osin siksi että en saa sitä opetusta ja tukea työpaikkaohjaajiltani jota tarvitsen että edistyisin toivotulla tavalla opinnoissani. Valitettavasti olimme monessa asiassa eri mieltä enkä tällä hetkellä uskalla toivoa että tilanne muuttuu paremmaksi.
Mielessä on pyörinyt pari vihtoehtoa tilanteen ratkaisemiseksi, paikan vaíhto tai opintojen keskeyttäminen. Paikan vaihto olisi siinä mielessä hyvä että silloin voisin jatkaa hyvin alkaneita opintojani, mutta mitään takuitahan ei ole että uusi paikka on yhtään parempi kuin nykyinenkään. Mitä jos en sielläkään saa tarvittavaa opetusta ja taas tulee sellainen olo että opinnot eivät etene...
Sain tänään opettajani kautta kuulla tallista Mäntsälässä jolla olisi tarjota oppisopimuspaikka ja käyn maanantaina siellä juttelemassa omistajan kanssa niin katsotaan olisiko tämä minulle sopivampi talli.
Toinen vaihtoehto on tosiaan opintojen keskeyttäminen ja uudestaan aloittaminen ensi syksynä mutta hieman eri muodossa, nimittäin opiskelu Harjun oppimiskeskuksessa. Heilläkin on aikuisopiskelijoille suunnattu Hevostalouden perustutkinto jossa opiskellaan 1vko/kk koululla ja loput jollain tallilla työharjoittelussa. Hyvää siinä olisi se että silloin voisin suorittaa työharjoittelujaksoja eri talleilla ja sitä kautta päästä näkemään erilaisia talleja, erilaisia tapoja työskennellä, tutustua sekä ravi- että ratsupuolen toimintaan jne. Hyvää olisi myös se että viikon aikana kerkeää koululla aivan varmasti, opettajien johdolla, oppimaan ja kokeilemaan paljon uusia asioita, joita ei oppisopimustyöpaikalla välttämättä keretä tai pystytä opettamaan tai harjoittelemaan, esim. ratsutallilla ravihevosella ajamista.

Ei kai tässä pidä pohtia asiaa sen enempää... Rohkeasti vain uudelle tallille yrittämään, jos saan paikan, ja jos huomaan että tämä ei ole minulle sopiva opiskelumuoto niin sitten vain ensi syksynä hakupapereiden täyttöön ja toivon mukaan uusi aloitus :)

Teurasjalkoja ja ravihevosella ajoa

Olipa taas mahtavat kaksi päivää koulussa. Paljon uusia juttuja ja käytännön harjoittelua!

Ensimmäisen päivän aiheena oli kengitys. Aamupäivällä kävimme kengittäjän kanssa teoriassa läpi peruskengitykseen liittyviä juttuja kuten kavion eri osat, kengitysvälineet ja -tarvikkeet, kengän osat, naulat ja kengityksen eri vaiheet. Tämän viikon maanantaihin asti en ole tiennyt kengityksestä muuta kuin sen että on olemassa hevosen kenkiä, kengittäjä muotoilee kaviot puukolla ja viilalla ja iskee kengän kiinni nauloilla. Nyt tiedän jo paljon muutakin: monen välineen käyttötarkoituksen, joidenkin välineiden nimet, sen että ravihevosilla ja ratsuilla käytetään erilaisia kenkiä, että kenkiä kiinnitetään erikokoisilla nauloilla kengän koosta ja tyypistä riippuen ja sen että nauloissa on pieni viiste (kärki taipuu hieman sivulle) joka kertoo miten päin se naula sinne kavioon naulataan että se tulee kavion sivusta ulos! Myös sanat kengän irrotus, vuolu, kengän sovitus, naulaus, kotkaus ja viimeistely saivat uuden merkityksen :)

Teoriaosuuden jälkeen pääsimme koulun tallille harjoittelemaan kengitystä ja kengän muotoilemista käytännössä. Onneksi ei tarvinnut harjoitella elävällä hevosella, koska sillä olisi kyllä loppunut kärsivällisyys kesken kun yhden kavion kengittämiseen meni noin 2,5h! Saimme harjoitella teurasjaloilla. Teurasjalkojen hyvä puoli oli se että ne eivät pahemmin rimpuilleet vaan pysyivät paikoillaan.

Teurasjalat eivät olleet kaunista katseltavaa mutta niillä oli hyvä harjoitella

Työkalupakki ja kengitettävä kavio

Tämän kokemuksen jäkeen kunnioitus kengittäjiä kohtaan nousi huomattavasti. Olen kyllä aina ollut sitä mieltä että he tekevät todella tärkeää ja arvokasta työtä mutta nyt sen ymmärtää ihan toisella tavalla.


Tiistain ohjelmassa oli ravihevosen valjastusta ja ajamista. Ikinä en ole hevosen varustuksessa nähnyt niin paljon remmejä mutta kun niitä alettiin opettajan ohjauksella kiinnittää yksi kerrallaan niin homma tuntui loogiselta. Remmit kiinni, kärryt perään, suitset hevosen päähän, kypärä omaan päähän ja menoksi.

Osia ja remmejä riitti! Ensin homma näytti mahdottomalta...

...mutta kyllä se siitä kun kiinnitti yhden remmin kerralla.

Häntäremmin paikoilleen laittaminen näyttää kieltämättä hieman epäilyttävältä...

... mutta tässä sitä jo viimeistellään.

Märät mutta onnelliset hevoset ja oppilaat ajon jälkeen.

Valitettavasti itse ajosta ei ole kuvia, mutta voin kertoa että kokemus oli mahtava. En ole koskaan aikaisemmin ollut ravihevosen kyydissä joten hieman kyllä jännitti että se lähtee juoksemaan liian kovaa, mutta onneksi opettaja meni hevosellaan meidän edessä ja luokkakaverini oli kanssani samassa kärryssä niin sain vinkkejä koko ajon ajan. Lunta pyrytti, rapa lensi ja kädet olivat jäässä, mutta oli kyllä niin hauskaa että ehdottomasti haluan taas pian päästä kokeilemaan uudestaan :) 

Haasteita riittää

Niin se aika rientää ja ensimmäinen kuukausi oppisopimusopiskelijana on takana. Valitettavasti joudun toteamaan että käden vääntöa ja hampaitten kiristystä on ollut huomattavasti enemmän kuin mukavia hetkiä. Työnantajalleni ei taida olla aivan selvää mitä se käytännössä tarkoittaa että olen heillä töissä oppisopimus sopimuksella. Ja valitettavasti siellä ollaan myös sitä mieltä että sovituista viikkotunneista ei tarvitse pitää kiinni, aina voi tehdä "vähän" ylitöitä jotka sitten jossain vaiheessa korvataan ylimääräisillä vapaapäivillä. Kiinteistä työvuoroista ei ole tietoakaan, paikalla ollaan niin kauan kun töitä riittää ja niitä saattaa tulla lisää jopa saman päivän aikana, niin että joudun venyttämään työpäivääni. Juuri tästä syystä en uskalla suunnitella vapaa-ajan menoja niille päiville jolloin olen töissä.
Työpaikalla on myös päässyt unohtumaan se että minua tulisi kouluttaa tähän uuteen ammattiin ja monesti käy niin että olen tallilla yksin aamusta iltaan ja teen vain samoja asioita päivästä toiseen. Olen koulussa kahden lähijakson aikana oppinut hevosen hoidosta enemmän kuin kuukaudessa työpaikallani. Toivoisin että työtehtäväni olisivat huomattavasti monipuolisempia ja että työpaikkaohjaajani suhtautuisivat minun kouluttamiseen huomattavasti innostuneemmin ja ahkerammin.
Olen yrittänyt avoimesti ja rakentavasti keskustella asioita työpaikallani mutta se on kyllä ollut aikamoista tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Luulen että suurin syy tähän tilanteeseen on se että pyrin pitämään oikeuksistani kiinni ja uskallan huomauttaa asioista joissa ei toimita työsopimukseni mukaan. Ja aika ahkerasti on myös tullut luettua heidän TES:sta.
Olen toki valmis joustamaan ja tekemään pitkiä päiviä kun tilanne sen vaatii, mutta en ole valmis tekemään ylitöitä joka viikko ja olemaan heille pelkkää halpaa työvoimaa.
Tällä hetkellä näyttää siltä että tapa jolla heillä tehdään töitä ei sovi minulle ja että yhteistyömme ei toimi niin kuin olisin toivonut. Toivon että saamme tähän tilanteeseen jonkinlaisen ratskaisun 2-3 viikon sisällä ja nähtäväksi jää jatkanko opintojani tällä tallilla vai joudunko etsimään itselleni uuden työpaikan vai pahimmassa tapauksessa jopa keskeyttämään opinnot ja yrittää ensi syksynä uudestaan.

Toinen lähijakso

Olipa mukavaa olla koululla pari päivää ”lepäämässä” :) Aiheet tällä lähijaksolla olivat anatomian koe, jossa mm. piti osata nimetä hevosen luut ja nivelet ja piirtää etujalan jänteet ja hankosiden niin kun ne ovat alla olevassa kuvassa. Mielestäni suoriuduin kokeesta suhteellisen hyvin ja uskon vahvasti siihen että se on hyväksytty!  

 

Toinen aihe oli hevosen ruoansulatusjärjestelmä ja rehut, jossa kävimme läpi 45-sivuisen nivaskan jossa ruoansulatuksen suhteen aiheina olivat mm. hevosen suu, ruokatorvi, mahalaukku, ohutsuoli ja paksusuoli ja niiden toiminta. Rehujen osalta kävimme läpi osan rehujen ravintoaineista (vesi, hiilihydraatit, valkuaiset, rasvat) sekä heinään (laidun, heinä, säilöheinä, esikuivattu heinäsäilörehu, viherrehu, olki) että väkirehuihin (kaura, ohra, vehnä, maissi, ruis) littyviä asioita. Ja kun näitä asioita käsitellään niin voitte varmaan arvata että törmää sanoihin kuten epiteelimaha, rauhasmaha, amulaasi entsyymi, lysiini, sulava raakavalkuainen (srv), heinän rehuanalyysi jne jne. On ne vaan mielenkiintoisia juttuja ja halu oppia ne kunnolla on suuri! Toivottavasti työtunnit hieman vähenisivät että kerkeisi opiskella koulusta saatua materiaalia.

Toisen päivän aikana aiheena oli hevosen rakenne. Rungon malli, kaulan pituus, jalkojen asennot ja liikkeet, lavan malli, selän pituus, säkä, lautasen malli ja moni muu asia jotka liittyvät hevosen ulkonäköön ja joita näyttelyissä arvostellaan ja asioita joihin itse kannattaisi kiinnittää huomiota jos on ostamassa hevosta!

 

Ja päivän päätteeksi kerkesimme vielä käydä hetken seuraamassa varsanäyttelyä lähellä sijaitsevalla ravitallilla. Siihen olisi kyllä voinut käyttää huomattavasti enemmänkin aikaa! Pitääpä tarkistaa missä varsanäyttelyitä pidetään jos vaikka jossain vaiheessa kerkeisi käydä seuraamassa vähän pidemmän aikaa sitä touhua :)

Haasteita traktorilla

Toinen työviikko oli melkein yhtä rankka kuin ensimmäinen. En jaksa avautua tässä siitä sen enempää, mutta vaikka oli todella rankkaa niin kuului siihen hyviäkin hetkiä. Olen ilmeisesti jankuttanut ratsastustuntien pidon ongelmista sen verran että kaksi kokeneempaa ryhmää siirtyi tallimestarin opetettavaksi ja minulle jäi ne ryhmät joissa on enemmän aloittelijoita. Tämä muutos ei ratkaissut sitä ongelmaa että en edelleenkään osaa opettaa ratsastusta mutta se toi vähän helpotusta ahdistukseeni. Näin olisi tarkoitus jatkaa jouluun asti ja sitten arvioidaan tilanne uudestaan. Toinen mukava asia oli että sunnuntaina käytiin kahden ryhmän kanssa maastossa ratsastamassa. Lukuun ottamatta sitä että vähän satoi vettä ja että yksi nainen tippui laukassa hevosen selästä (en minä!) ja toisella hevonen laukassa lähti käsistä niin meillä oli mukavaa! Niissä tilanteissa tuli taas huomattua mm se että vaikka hevonen on kotitallilla ja ratsastuskentällä rauhallinen, jopa laiska, niin se ei tarkoita etteikö se voisi maastossa ns. herätä henkiin ja innostua toden teolla. Ja ratsastajien tulisi aina muistaa kertoa rehellisesti millä tasolla omat ratsastustaidot ovat jotta voimme valita heille sopivat hevoset ettei tule vaaratilanteita. Onneksi tilanteista selvittiin säikähdyksillä ja muutamilla mustelmilla :)

  

Uusi haaste toisella viikolla oli mini-traktorin käyttö. Olen harjoitellut ratsastuskenttien ja ratsastuspolun lanausta sekä heinäpaalien siirtämistä. Ja voin kertoa että molemmat ovat suhteellisen haasteellisia. Lanauksessa vaikeaa oli se että lana laitettiin traktorin eteen ja lanaus suoritettiin traktoria peruuttamalla! Siinä ei olla paljonkaan mietitty ergonomista työasentoa, ja kun puolitoista tuntia istuu selkä ja niska väännettynä oikealle että näkee mihin on peruuttamassa niin on suhteellisen kankea olo kun nousee traktorin kyydistä… Hankalaa oli myös saada lana niin lähelle hiekkaa että se lanaa tasaisesti koko leveydeltä mutta ei uppoa niin syvällä että hiekkaa pursuaa aukoista ja jää kasoina polulle ja kentälle.

Mini-traktori lanalla

Lanausjälkeä

Heinäpaalien käsittely oli huomattavasti hankalampaa. Traktorin etuosaan vaihdoimme lanan tilalle pihdit ja pihtien piikit piti saada uppoamaan paaliin mahdollisimman syvälle että oli edes pieni mahdollisuus että traktorilla pystyisi siirtämään sitä ja että traktorin tehot riittäisivät nostamaan paalin tarhassa olevaan ruokintahäkkiin. Ja kun vipuja on enemmän kuin tarpeeksi niin siinä on kaupunkilaisella ihmettelemistä että millä vivulla nostetaan ja lasketaan traktorin vartta, millä sitä pidennetään ja lyhennetään ja mistä niitä pihtejä käännetään ylös tai alas ja sitten ne vielä pitää osata avata ja sulkea oikeasta vivusta. Välillä meinaa usko loppua omaan tekemiseen ja siihen että traktori kestää paalin painon. Paalien siirtäminen vaatii ehdottomasti lisää harjoittelua!

Netistä otettu kuva ideana siitä mihin se paali nostetaan.